Tiistaina 23.8.16 pidimme Leikkien Liikkumaan syysavajaiset Lumossa. Lainataakseni Mikaelin sanoja - tämä oli lähtölaukaus tämän kauden toiminnalle.
Paikalla oli n. 40 henkilöä - tosin pullia, hedelmiä ja kahvia oli 80 hengelle, joten vatsa tuli ainakin täyteen jos ei muuta ;)
Turha luulo saada kahvit ilmaiseksi - ensinnäkin liput piti hypätä/kyykätä kahvilipuke seinältä ja sen jälkeen suorittaa omassa kahvilipussa oleva liikunallinen tehtävä.
Tämän hurjan liikuntasuorituksen jälkeen oli reippailijoiden palkitseminen :)
Ville Vahtola Liikuntapalveluista jakoi perheuintilippuja omin lihasvoimin tulleille henkilöille.
Sitten päästiin asiaan:
Mikael Kokljuschkin varhaiskasvatuksen puolelta ja Leena Rusanen Liikuntapalveluista toivottivat kaikki tervetulleiksi ja tiedottivat ajankohtaisista asioista sekä Leikkien Liikkumaan hankkeen tavoitteista.
Minut (Maddu) esiteltiin lyhyesti ja annoin ohjeet suunnistusta varten (kerroin että jossain vaiheessa laitan tänne blogin puolelle postauksen - eli kirjoituksen - itsestäni ja paljastan kaikki luurangot jotka löytyvät kaapistani)
Suunnistus tapahtui 3-5 hengen ryhmissä. Pisteitä oli 6 kappaletta, ja jokaisella pisteellä oli kaksi kysymystä, tosin ryhmät saivat valita kumpaan näistä kahdesta kysymyksestä vatsasivat. Kaikki saivat oman koontilomakkeen mihin kirjoittaa ylös mietteitään. Kartta ja suunnistusohje löytyi myös jokaisen ryhmän kourasta kun he pinkoivat menemään.
Suunnistuksen jälkeen ryhmät hakeutuivat liikuntasaliin. Siellä minä olin odottamassa:
Pitikö siis jonkun tulla tänne vai? :D
No kyllä sieltä rupesi ihmisiä ripottelemaan sisään - olivat huolellisesti vastanneet kysymyksiin niin siksi ehdin kuvata tyhjää salia yksikseni vähän aikaa.
Eikun leikit pystyyn:
 |
| Kuka pelkää syysmyrskyä? |
 |
| Hugo race |
 |
| Tämä ei ollut minun keksimäni leikki, mutta Hugo race:in jälkeen tarvitsee vissiin vähän lepoa :) |
 |
Ameeba leikki meneillään
|
 |
| Ihmisesterata |
 |
| Ihmisesterata 2 |
 |
| Käsistä kiinni ja täydellisen ympyrän tekoon - ainakin melkein täydellinen! |
 |
| Hieman läheisyyttä leikkihetken loppuun |
Liikuntasalin jälkeen suuntasimme luentosaliin. Sieltä sai lunastaa kahvit omalla liikuntatehtävällään ja sitten oli kysymysten purkua pienryhmissä.
Pienryhmissä keskusteltiin, m.m tällaista:
- Omalla aktiivisuudella ja esimerkillä saa
liikutettua lapsia, varsinkin passiiviset lapset innostuvat herkemmin
liikkumaan kun aikuinen on mukana
- Passiivisen lapsen liikkuminen onnistuu
luontevasti arjen askareiden ohella ja kun liikuntaa toteutetaan leikillisesti
tai leikin kautta
- Lapsen ehdoilla liikkuminen, mutta positiivinen
kannustus on tärkeää – kasvattajan positiivinen asenne!
- Järjestetään lapsen kokouksia ja liikunta
lisätään ”asialistalle”
- Lapsia voi lasten kokousten lisäksi osallistaa luomalla
yksi huone/tila lasten ideahuoneeksi, ideahuoneessa toteutetaan lasten toiveita ja
näkemystä
- Leikkipankki kansio, aikuiset eivät valitse
toimintaa vaan lapset saavat valita mitä leikitään seuraavaksi
- Vanhempainillat voivat olla toiminnallisia ja vanhempia
pitää tiedottaa lasten liikuntasuosituksista
- Lummenpolun päiväkoti Tikkurilassa toteuttaa
kerran kuukaudessa liikuntatapahtuman yhteistyössä seurojen kanssa, arkipäivänä
tapahtuva perhetapahtuma (klo.15-17)
- Luodaan hyvä keskusteluyhteys perheen ja
päiväkodin väliin, voidaan pyytää vanhempia tulla seuraamaan oman ryhmän
toimintaa – hyvän keskusteluyhteyden myötä ongelmatilanteiden selvittäminen
helpottuu
- Päiväkodeissa
on sääntöjä joita voisi muokata arkiaktiivisuuden lisäämiseksi, on kuitenkin
kasvattajasta kiinni antaako sääntöjen rajoittaa liikkumista vai ei – pitää kuitenkin muistaa turvallisuus ja että omassa
ryhmässä kaikilla kasvattajilla on sama linja
Paula Tiirakari oli luennoimassa miten aktiivisuutta voi lisätä ilman liikuntatuokioita ja kuinka voi hyödyntää ympäristöä, eristyisesti luontoa.
Paula työskentelee yksityisessä päiväkodissa Helsingin puolella. Päiväkoti luonossa kotona Peiponpesä.
Peiponpesän lapset saavat nauttia luonnosta päivittäin. Paula painotti sitä, että he eivät tee retkiä vaan se on ulkoilma elämää.
Huonoja säitä ei ole, ainoastaan huonoja varusteita! Lumi, sade, tuuli tai paahtava aurinko ei estä ulkoilua. Vanhemmille on annettu ohjeet hankkia hyviä laadukaitta varusteita jotta ulkoilu on mahdollista säässä kuin säässä.
Talvellakin ollaan vähintään kolme tuntia ulkona, leikki ja hyvät varusteet pitävät lapset ja aikuiset lämpösenä.
Peiponpesässä pyritään syömään ulkona mahdollisimman paljon, ruuat tuodaan metsään maitokärryillä.
Muutenkin heidän toiminta painottuu ulos, askartelusta satuhetkiin ja kaikki tarvittavat välineet kärrätään maitokärryillä metsään.
Paulalle tuli, kuulemma se yleisin kysymys, että miten vessa asiat hoituu jos he ovat monta tuntia päivässä metsässä. Heillä on mukana heidän oma retkivessa. Lapio ja heidän tuunattu potta - tavallisesta potasta on irrotettu pohja. Sitten he kaivavat kuopan ja laittavat potan kuoppaan. Isommille lapsille jotka eivät halua "käyttää pottaa" selvitetään että se ei ole potta vaan metsävessa :) Vaipanvaihdot tehdään ihan perinteisellä tavalla, housut alas ja uutta vaippaa kehiin (ei tietenkään talvella). Retkivessakassissa on muuta hygieniavälinettä ja vaihtovaatteita myös.
Peiponpesän lapset ovat seikkailujohtajia. Kerran viikossa valitaan yksi lapsi joka sinä päivänä on seikkailujohtaja. Hän saa viedä ryhmän sinne minne haluaa. Jokainen paikka minne lapsi on vienyt oman ryhmänsä nimetään. Ryhmä saa oman metsäkarttansa omilla nimillä, yhdestä paikasta oli tullut pääkallometsä.
He eivät ota leluja tai muuta härpäkettä mukaan - luonto riittää. Lapset saavat liikkua omaehtoisesti ja käyttää mielikuvitustaan. Oivaltamisen ja kekselisyyden ilo. Yllä olevassa kuvassa lapset ovat itse keksineet miten tehdään kiikkulauta.
Luonto on paras liikuntatila. Löytyy paljon tilaa ja maasto on vaihetelevaa. Koordinaatio, tasapaino ja oman kehon hahmottaminen kehittyy.
Myös ryhmän pienimille löytyy tekemistä.
Siirtymiset tapahtuu aina kävellen. Jopa ryhmän pienimmät kävelevät 2 kilometrin matkoja! Maitokärryä voidaan myös käyttää väsähtäneiden lasten kuljettamiseen, mutta yleensä lapset joutuu "pakottamaan" kärryihin, he haluavat kävellä itse.
Kasvattajat ja lapset ovat yhdessä rakentaneet keinuja ja kiipeilytelineitä metsään.
Suurimmaksi osaksi toiminta on vapaata ja lapsi lähtöistä, välillä on tietenkin myös ohjattua toimintaa, antaa kivaa vaihtelua.
Ohjatussa toiminassa on tärkeätä että aikuiset ovat iloisesti mukana ja jopa hieman "hulluttelee". Hyvällä maulla hulluttelu voi rohkaista ne ujoimmatkin mukaan leikkiin.
Yllä olevassa kuvassa lapset ovat "kuivumassa". Lapset olivat tippuneet ojaan ja vaatteet tietenkin kastuneet, he olivat sitten itse hakeutuneet oksalle kuivumaan :)
Paula kertoi että heillä on ajatus: kiellot pois. Kaikkea saa tehdä kunhan se on turvallista. Miten luoda turvallisuutta ilman kieltoja ja sääntöjä?
-Luottakaa lapseen
Jos lapsi haluaa tasapainoilla kaatuneella puunrungolla ojan yli, kerro että jos hän kaatuu niin hän kastuu kun ojassa on vettä. Muistuttaa että pitää olla varovainen ja vielä mainitsee ojaan tippumisen riskeistä. Lapsi saa itse arvioida pystyykö / haluaako enään tasapainoilla. Nuo kaksi lasta kuvassa olivat päättäneet ylittää ojan ja se reissu loppui oksalla kuivumiseen :) ... ei sen suurempia haavereita.
Jos lapsi haluaa kiivetä puuhun, hän saa kiivetä. Paula kertoi että näin he sanovat lapselle joka haluaa kiipeillä "Anna mennä vaan, kiipeä niin ylös kuin haluat, mutta me emme tule sinua hakemaan. Kiipeät niin ylös että uskallat myös tulla alas"
Tietenkin jos lapsi on kiivennyt puun huippuun asti ja hän kysyy saako hypätä alas, ei kasvattajat sano "Anna mennä vaan,jos uskot osaavasi". Silloin tulee turvallisuus vastaan. Mutta sen sijaan että antaa pelkän kiellon niin annetaan vaihtoehto perään. "Et saa hypätä sieltä, olet liian korkealle, sinua sattuu jos hyppäät. Kipeä alemmas niin voit hypätä alemmalta oksalta sitten".
Kiellon jälkeinen vaihtoehto opettaa lapselle samalla mikä on turvallista ja mikä turvatonta.
Ja aikuisethan voi, oikeastaan pitää, kiivetä myös. Omalla esimerkillä näyttää miten voi turvallisesti kiivetä ja ylipäänsä liikkua luonnossa. Tässä yllä olevassa kuvassa lapsi ja kasvattaja ovat yhdessä leikkimässä apinoita.
Vanhemmille Peiponpesä järjestää perheretkiä. Esim. viikonlopun telttaretki koko perheelle Repovedellä. Muutenkin yhteisiä luontopäiviä vanhempien kanssa. Hyvä ohjelmanumero on ollut että aikuiset laitetaan leikkimään ja lapset saavat nauraa ja katsoa vierestä :)
Paulalla oli mielenkiintoinen luento ja antoi varmasti monelle uutta näkökulmaa asioihin.
Yksi kasvattaja nosti esille sen, että yksityisellä päiväkodilla on enemmän sanomista omiin tekemisiinsä kuin kunnan päiväkodeilla.
Itse sanoisin että kyllä ja ei. Jokainen voi itse miettiä mitä sillä tarkoitan. Laittakaa mielellään sähköpostia minulle mitä ajatuksia tuo lause herätti! ;)
-----------------------
Paulan luennon jälkeen otin loppupuheenvuoron ja esittelin tämän blogin ja miten omia kirjoituksia saa julkaistua
(täältä löytyy ohje). Oli myös puhetta aktiivisuusmittareista että ne lähtevät kiertoon mahd. pian (ensimmäiseksi Havukallioon). Tarkemmat ohjeet tulee sitten myöhemmin.
Esiopetusikäisten uinninopetuksesta mainittiin että ne käynnistyvät parin viikon päästä. Jos kuljetukista on kysyttävää pitää olla yhteydessä Sanna Korpisaloon ja mikäli uintien sisällöstä on kysymyksiä niin suoraan Ville Vahtolaan yhteydenotot.
Seikkailutyöpaja, digiloikka työpaja, liikennemerkkikaupunkia ja nassikapainia on tälle kaudelle luvassa. Superpeuhat järjestetään vko 46 ja tänne tulee kutsu ja ilmottautumisohjeet lähempänä kyseistä ajankohtaa.
Vertaisauditoinnit käynnistyvät syyskuun aikana.
Tähän lopuksi haluan kiittää kaikkia osallistujia! Heittäydyitte täysillä mukaan leikkeihin ja teillä oli paljon hyviä ideoita ja ajatuksia kysymyksiin liittyen. Omasta mielstäni oli mukava iltapäivä, hyvä porukka teki tapahtumasta mielyttävän!
Otan mielelläni vastaan palautetta tapahtumasta, risut ja ruusut. Kehittämiskohtia aina löytyy ja ajatushan on aina tehdä näistä tapahtumista toinen toistaan parempia :)
Kirjoittanut Maddu
