SEIKKAILULIIKUNTA - INTIAANIPOLKU

MATERIAALIT ON MAHDOLLISTA SAADA MYÖS SÄHKÖPOSTIIN!
- Ole yhteydessä minuun sivupalkissa olevien yhteystietojen kautta

Intiaanipolku sisältöineen kuvineen.

INTIAANIPOLUN TOTEUTTAMISEEN TARVITUT VÄLINEET VOITTE LAINATA MADDULTA!
-Tarvikereppu voi olla päiväkodillanne 1-2 viikkoa tai tarpeidenne mukaan. REPUSTA LÖYTYY KAIKKI KASVOMAALEISTA JOUSIIN JA NUOLIIN! Mitään ei tarvitse itse hankkia.
-Varatkaa tarvikereppu ajoissa jotta saatte sen haluamananne ajankohtana - pyrkikää siihen että mahdollisimman moni pääsisi kokeilemaan ja kokemaan intiaanipolun iloa!

LÄHTÖ - KASVOMAALAUKSET - AURINKOTANSSIA - METSÄSTYSPISTE (JOUSIAMMUNTAA) - TIPIN RAKENTAMINEN - TOTEEMIPAALUN TEKO - HEIMON MUODOSTUMINEN - HENKIKIRJAN TÄYTTÄMINEN LOPUKSI

Intiaanitehtävät voivat olla aivan eri kuin tässä minun esimerkissä, mutta tämä on hyvä toimiva pohja mikäli ei halua itse ideoida samantyyppistä seikkailurataa.

Työpajan aikana tuli idea, että intiaanipolkua voi pohjustaa ennen sen toteuttamista. Intiaanikulttuuri ja intiaanit ylipäänsä voi olla uusi tuttavuus lapsille joten leikkien ja satujen kautta voi tutustua intiaanimaailmaan. Sitten lopuksi mennään seikkailemaan metsään ja tehdään intianpolku ja muututaan itse samalla intiaaneiksi :)

Nousi toinenkin idea esille, että intiaanipolku voi olla vaikkapa saamelaispolku tai miksi ei jopa muumipolku.

Yhdessä päiväkodissa oli toteutettu Rölli seikkailu kuukauden ajan. Metsään oli viety purkki piiloon, ja joka päivä Rölli vei sinne jonkun esineen/tarinan/viestin/kuvan/muun. Viimeisellä viikolla aikuinen puki päälleen rölli puvun ja kun lapset olivat metsässä Rölli näyttäytyi vihdoin heille. Ensimmäisenä päivänä lapset saivat vain nopean vilkaisun kun he olivat niin äänekkäitä, seuraavana päivänä he olivat rauhallisemmin ja pääsivät hieman lähemmälle. Joka päivä he pääsivät ihastelemaan Rölliä lähempää ja kauemmin kunnes viimeisenä päivänä Rölli uskaltui jo leikkimään heidän kanssaan.


TAKAISIN INTIAANIPOLUN PARIIN!

"AIKUISEN ROOLI ON JOPA TÄRKEÄMPI KUIN PISTEET ITSESSÄÄN"
-Eläydy tarinaan mitä kerrot

ALLA TEKSTI MIKÄ LUKEE KAIKKIEN INTIAANIKANSOJEN HENKIKIRJASSA - avain löytyy polun aikana, kirja polun lopussa. Kirja avataan ja sieltä löytyy seuraava teksti sekä muiden päiväkotiryhmien intiaanitervehdykset:

" PÄIVÄKIRJA ELI HENKIKIRJA

Ohjaajalle löytyy ohje päiväkirjasta:

”Tähän päiväkirjaan tulee tervehdys/teksti jokaiselta päiväkotiryhmältä joka on suorittanut intiaanipolun. LUE PUNAISELLA OLEVA TEKSTI LAPSILLE. Kirjoittakaa sitten oma heimotekstinne seuraavalle tyhjälle sivulle! ”

Hei Kaikki Intiaanilapset!

Minä olen koko maailman intiaanikansan henkikirja. Nyt kun olette suorittaneet kaikki intiaanitehtävät, teistä on tullut intiaaneja ja uusi heimo on muodostunut.

Kirjoittakaa teidän heimonne nimi ja viesti kirjaan. Viesti kulkee henkimaailmasta toiseen ja muu intiaanikansa pystyy ottamaan vastaan teidän viestin.

Mitä haluatte ikuistaa henkimaailmaan ja kertoa muille heimoille? "

-.-.-.-.-.-.-.-.-.-

Polku sisältää tosiaan kuusi eri pistettä. Jokaisella pisteellä on kysymys johon lapset saavat vastata. Arvausten jälkeen lapsille kerrotaan oikea vastaus SEKÄ selitys miksi se oli oikea vastaus.

Tehtävä pisteellä perustuu juurikin kysymykseen ja oikeaan vastaukseen.

Kaikki kuusi kysymystä ja vastausta, sekä esimerkki kasvattajille miten voitte nivota kysymyksen ja tehtävän yhteen:

1. Miksi intiaanit käyttivät sotamaalauksia (heidän kielellä rohtomaalauksia)?

Pelästyttääkseen vihollisensa
Vai
Suojaksi itselleen

Maalausten väreillä ja kuvioilla uskottiin olevan suojaavia voimia. Maalaukset kertoivat myös muille mistä heimosta on. Tämän lisäksi ne suojasivat auringolta ja hyönteisiltä.

”Nyt kun mekin lähdemme intiaanipolulle, niin mekin voisimme tehdä rohtomaalaukset. Sitä ei ikinä tiedä mitä tulee vastaan” 

AIKUISILLE MYÖS OMAT MAALAUKSET ;) TOTTAKAI!

- Kasvomaalaukset voi tehdä metsässä tai päiväkotipihalla ennen intiaanipolulle lähtemistä

Jokainen lapsi saa halutessaan kertoa mitä voimia tai minkälaista suojaa oma kasvomaalaus antaa. Tähän yhteyteen voidaan liittää intiaaninimen keksiminen (intiaaninimen keksiminen voidaan tehdä myös ennen polulle lähtöä jotta lapsille ei tule paineita keksiä tuossa tilanteessa oma inkkarinimi)

2. Mikä tanssi oli intiaanien ”tunnus”tanssi?

Muurahaistanssia

Vai
Aurinkotanssia (wiwanyang wachipi)

He tanssivat tätä vahvistaakseen luonnon, eläinten ja ihmisten sidettä. Tanssilla toivottiin myös m.m metsästysonnea sekä sairaiden parantumista.

”Nyt meillä on jo maalaukset, pitäisikö meidän kokeilla aurinkotanssia jos vaikka saisimme apua muihin tehtäviin intiaanipolulla?”

(Eikun tarvikerepussa oleva bluetooth kaiutin päälle ja jorailemaan! Hyvä aloitus on että kaikki on ringissä käsi kädessä ja aikuinen näyttää mitä liikkeitä tehdään. Lopuksi voidaan antaa lapsille mahdollisuus vaikuttaa liikkeisiin tai ihan antaa "omaa tanssiaikaa".)

3. Millä intiaanit metsästivät?

Jousella
Vai

Pistoolilla

Jousi on huomattavasti hiljaisempi kuin mikään muu metsästysväline. Niitä voi myös käyttää pitkän matkan päästä missä on itse turvassa ja piilossa.

  

”Onneksi tanssimme aurinkotanssin, ehkä jousiammunta onnistuu paremmin nytten”

HUOMIONA työpajoista oppineena - paikka kannattaa olla sellainen että mikäli nuolet lentävät tuon pystytetyn viltin (nuolet ammutaan vilttiä päin siis) ohi niin ne eivät huku metsään.

MUISTAKAA AINA käydä läpi turvaohjeet ennen jousiammuntaa.
- Kukaan ei milloinkaan missään tapauksessa mene ampujien linjan yli, eli aina ollaan ampujien takana turvassa. Vaikka käytettävät jouset ovat lapsille tarkotettuja ja eivät lennä niin kovaa niin varmasti sattuu jos sellainen osuu ihmistä päin
- Nuolet haetaan vasta kun jouset ovat maassa ja kaikki nuolet ammuttu
- Jousen kanssa ei lekitä tai "ammuta" tyhjää - jousi voi mennä rikki
- Aikuinen näyttää esimerkin ampuaasennosta (hieman sivuttain ja etummainen käsi suorassa)


Tällä pisteellä ei kannata laittaa kaikkia lapsia jonoon odottelemaan. Jousiammunnan voi toteuttaa pienryhmissä. Yksi ryhmä ampuu ja toiset tekevät jotakin muuta odotellessaan oman ryhmän vuoroa.

4. Miksi intiaanien taloa kutsutaan?

Teltaksi

Vai

Tipiksi (lausutaan tipi ei tiipi/tiipii)

Ne maastoutuivat hyvin ympäristöön ja rakennusmateriaalia löytyi paikasta kuin paikasta. Niitä oli helppo korjata ja vahvistaa.
 

”Pitäisikö meidänkin kokeilla tällaisen rakentamista. Tehdään yksi hieno tipi yhdessä. Ruvetaan keräämään materiaalia, mitä tarvitsemme?”

Vartiotipi tekeillään! ;)

Viiden tähden hotellitipi kattokruunuineen valmis ja käytössä! :D

Itse olin tutustunut maastoon etukäteen. Tälle pisteelle valitsin sellaisen paikan missä on paljon kaadettuja pikkupuita ja risuja valmiiksi. Ohjeistetaan lapsia käyttämään niitä, ei saa repiä puista oksia jne.

Ehdotus yhdeltä kasvattajalta oli että tipiä ei tarvitse saada valmiiksi juuri tuolla kertaa. Sitä voi tulla rakentamaan useampaankin otteeseen.

5. Mitä jotkut intiaaniheimot rakensivat kun halusivat kunnioittaa esi-isiään?

Toteemipaalun

Vai

Tamtam-paalun

 Toteemipaalussa olevilla hahmoilla oli erilaiset symboliset merkitykset, se oli eräänlainen kertomus esi-isistä. Näitä rakennettin m.m jos joku oli menossa naimisiin.

”Katsokaa mitä täältä löytyy (kurkataan ikeakassiin jossa on pehmoleluja), haluaisitteko kokeilla toteemipaalun tekemistä? Voimme vaikka tanssia aurinkotanssia sen ympärillä.”

Toteemipaaluja joka lähtöön. "Älä aloita polttamista" sanomalla oleva hedelmällisyyttä antavaan toteemipaaluihin. Erinäköisiä ja hyvin eri tarinoilla toteutettuja.

Kiva yhteistyöharjoite ja lapset saavat sitten lopuksi kertoa minkälaisen taideteoksen ovat rakentaneet. (Luultavasti heillä on hieman erilaiset tarinat kuin työpajojen aikana - ainakin toivotaan näin kasvattajien mielenterveyden kannalta ;D)

6. Jos monta intiaania asuvat yhdessä, miksi heitä kutsutaan?

Ryhmäksi

Vai
Heimoksi

 Heimojen koot vaihtelivat. Jokaisella heimolla oli kuitenkin oma päällikkö joka teki päätökset. Eri heimoilla oli monesti hyvin poikkeavat perinteet ja toimintatavat. Kaikki heimot eivät tulleet toimeen toistensa kanssa.

”Nyt kun me olemme kokeneet intiaanipolun yhdessä meitä voisi kutsua heimoksi. Mennäänkö sisälle tekemään omat heimopäähineet? Kerätkää pari juttua mitä haluaisitte kiinnittää teidän päähineenne”

Päähineet voi tietenkin askarrella myös ulkona.



Muuta intiaanipolkuun liittyvää:

Pisteiden välissä voi keksiä kaikkea muuta pientä tekemistä.

Voi laittaa ”karhun” johonkin pisteiden välille, ja tämän ohi pitää hiipiä mahdollisimman hiljaa. Karhua herättämättä.

Voi laittaa tunnelin johonkin ja on ryömittävä ”luolan” läpi jotta pystyy jatkamaan matkaa.

Tulette aukealle, ja metsässä piileksii karhu/muu eläin, joten pitää liikkua eläimen lailla aukean yli jotta se ei juokse teidän perään.

Ainoastaan mielikuvitus on rajana. 


Eikuin varaamaan tarvikereppua ja muuttumaan intiaanksi :)

-Matilda

SEIKKAILULIIKUNTA - KARHUPOLKU

MATERIAALIT ON MAHDOLLISTA SAADA MYÖS SÄHKÖPOSTINA.
- Ole yhteydessä minuun sivupalkissa olevien tietojen kautta.

Kaksi valmista seikkailuliikunta-polkua. Karhu- ja intiaanipolku. Kokeilimme molempia ja keskustelimme mahdollisista variaatioista ja kehityideoista. Molemmat polut ovat hyvin muuntautuvia ja niistä saa pienellä hienosäädöllä hyvän ohjelman niin isoille kuin pienille.

Intiaanipolun sisältö tulee toisessa julkaisussa!

Karhu nukkuu laululeikki - tuttu ja turvallinen.
-> yhdellä kasvattajalla oli sellainen kokemus kyseistä leikistä että lapset jännittävät liikaa karhun heräämistä, joten tätä leikkiä ei enään voi leikkiä heidän kanssaan.

- Ehdotukseni: Karhu onkin HALINALLE:
Leikitään muuten samanlailla, mutta kun halinalle herää hän yrittää halata jotakuta. Kun halinalle saa jonkun kiinni ja antaa halauksen tälle, muu ryhmä juoksee heidän luokseen ja tilanteesta muotoutuu iso ryhmähali.

Karhuleikki - katso kuva. 

Karhuvisa tai Karhutietopiste - kysymykset oman rymän ja tietotaidon mukaan,

Käpyralli - Kokeilin tätä ensimmäistä kertaa työpajassa ja tämä oli hyvin onnistunut kokeilu. Tämä on itse keksimäni matalan kynnyksen leikki. Miten tällainen tuli mieleeni?

Seisoin toimistossani, laitoin silmät kiinni ja kuvittelin itseni metsään. "Avasin" silmäni ja katselin ympärilleni... mitä kivaa tekemistä voi keksiä ympärillä olevillani asioilla?

Käpyralli tuli ensiksi mieleen:

Luodaan karhunpesä yhdessä (voidaan rakentaa pieni pesä tai sitten voi käyttää vaikkapa puunjuurta). Kerrotaan että lapset ovat isoja jättiläisiä ja kävyt ovat pienen pieniä karhuja jotka pitää tuoda turvallisesti takaisin kotiin karhunpesään. 

Ohjaajan merkistä lapset lähtevät hakemaan yhtä karhua kerrallaan ja tuovat karhunpesään ne. (Tässä voi käyttää aikarajaa tai että pitää hakea tietty määrä karhuja ennenkuin leikki loppuu).

-> Jossain vaiheessa voidaan ottaa kutituspeikko mukaan leikkiin! Kutituspeikko on ensimmäist kerrat yksi aikuisita (jossain vaiheessa lapsetkin voivat olla tässä roolissa) ja hän käy hieman "häiriköimässä" karhujen tuontia karhunpesään, eli yrittää käydä kutkuttamassa jättiläisiä.

Kun leikki loppuu ja kävyt ovat kasassa siitä voidaan jatkaa seuraavaan toimintaan. Hyödynnetään edellistä leikkiä seuraavaan asiaan. Se voi olla esim. tarkkuusheittoa käpyjen avulla jne.
-> Kasvattaja ehdotti että kävyt voidaan siirtää paikasta A paikkaan B. Toisin sanoen autetaan oravaa muuttamaan... ja vikkelästi tiettenkin.


Karhutapaaminen - mitä tehdä jos näkee karhun?

Tämä oli seuraava osa karhupolun aikana, käpyrallin jälkeen. Eli leikitään että jokin kivi/muu on karhu ja yhdessä ryhmän kanssa tehdään niin kuin pitäisi toimia kun näkee oikeassa elämässä karhun. 

Katse alas, puhutaan rauhallisella äänellä ja liikutaan rauhallisesti poispäin karhusta.

Tämä jakoi hieman mielipiteitä onko tarpeellista vai ei. Tuli hyvää keskustelua aiheesta.

Mietittiin sitä onko tarpeellista "pelotella" lapsia kun taas joku toinen oli sitä mieltä että se on hyvä opettaa lapsille realistisia asioita myös. Esim. sanomalla lapsille "Karhu ei ole ilkeä eläin, mutta jos menee liian lähelle se voi pelätä ihmistä ja sen takia muuttua vihaiseksi" tai "Jos karhulla on poikaset mukanaan niin hän varmasti suojelee omia lapsiaan" jne.

Tuli myös erittäin hyvä pointti ryhmältä että tällaisen kehonkielen käyttö toimii myös aggressiivisen ihmisen kohdalla ja sen takia aivan hyvä harjoite tehdä yhdessä. 

Jokainen kasvattaja tuntee itse parhaiten oman ryhmänsä ja onko tämä tarpeellinen ja hyvä harjoite vai ei.

Mielikuvitus karhu - karhupolku loppuu siihen että jokainen lapsi saa piirtää minkänäköinen itse olisi karhuna. Piirrustuksen voi toteuttaa metsässä myös.

Kuva Seikkailuliikuntatyöpajasta

Kirjoittanut Maddu

SEIKKAILULIIKUNTA TYÖPAJAT - AJANKOHTAISET

Koko iltapäivä vietettiin ulkosalla - onnekksemme aurinko paistoi :)

Työpajan alussa kerroin ajankohtaisista asioista:

TYÖPAJAT - jatkossa ilmoittautuminen tapahtuu ensisijaisesti HR:n kautta. Mikäli tähän ei ole mahdollisuutta niin minulle (matilda.nikander@vantaa.fi tai puhelimitse 043 826 9335) voi myös tehdä ilmoittautumisen. Kaikki tämän vuoden puolella pidettävät työpajat ovat nyt näkyvillä HR:ässä.

Digiloikka työpajat: 

Ke 5.10.16 klo. 12.30-15.30, Heureka (tapaamme Vantaan joen yli menevällä sillalla)

Ti 18.10.16 klo. 12.30-15.30, Heureka (tapaamme Vantaan joen yli menevällä sillalla)

Max. osallistujamäärä 40 henkilöä/työpaja.

Teippaustyöpajat:

Ma 7.11.16 klo. 12.30-15.30, PAIKKA AUKI (Selviää vertaisauditointien jälkeen - HR:n tulee päivitys)

Ti 15.11.16 klo. 12.30-15.30, PAIKKA AUKI (Selviää vertaisauditointien jälkeen - HR:n tulee päivitys)

Ke 16.11.16 klo. 12.30-15.30, PAIKKA AUKI (Selviää vertaisauditointien jälkeen - HR:n tulee päivitys)
Pe 25.11.16 klo. 12.30-15.30, PAIKKA AUKI (Selviää vertaisauditointien jälkeen - HR:n tulee päivitys)

-> Vertaisauditoinneissa kartoitamme teippausten tarvetta ja työpajat pidetään sitten neljässä eri päiväkodissa. Yksi työpaja/päiväkoti.

Max. osallistujamäärä 15 henkilöä/työpaja.

VERTAISAUDITOINNIT - päiväkodin johtajat ovat varanneet vertaisauditointien ajankohdat sähköisestä kalenteristani. Kaikki vierailut tulisi olla pidettynä ennen lokukuun loppua. Minä, päiväkodinjohtajat sekä liikuntavastaava/muu nimetty henkilö on mukana vierailuissa. Ensiksi vierailemme ensimmäisessä sovitussa päiväkodissa jonka jälkeen siirrymme pääsäntöisesti kävellen toiseen päiväkotiin tekemään samanlaisen kierroksen.

-Jokainen päiväkoti on kirjottanut ylös oman päiväkodin kehittämiskohdat ennen vierailua. Omat näkemykset sekä VA-lomake täytetään myös vierailujen yhteydessä.


AKTIIVISUUSRANNEKKEET - 10 päiväkotia saavat rannekkeet käyttöön tämän vuoden puolella, muille ne lähtevät liikkeelle 01/2017 alkaen. Ensimmäiset 10 päiväkotia jotka ovat yhteydessä minuun saavat ne käyttöönsä. Tällä hetkellä 6 päiväkotia on ilmoittanut haluavansa ne pikimmiten.

Aktiivisuusrannekkeet ovat 2 viikkoa jokaisella päiväkodilla. Ajatuksena että kaikki halukkaat päiväkodista saisivat rannekkeen käyttöönsä. Halukkaat kasvattajat voivat myös saada aktiivisuusrannekkeen käyttöönsä - lapset ovat tietenkin etusijalla!


MUUTA - Superpeuhat ovat pe 11.11.16 klo. 8.30 - 14! KUTSU ja lisää infoa tulee lähempänä ajankohtaa. Aikataulutusta on hieman muutettu kevään superpeuhoista.


Seikkailuliikunta työpajan sisällöstä, ja kuvia, tulee sitten huomenna blogiin!

Kirjoittanut Maddu

TOIMINNALLINEN TYÖNTEKO

Miten tehdä toimistopäivästä ihanan - metsätoimistolla esimerkiksi!

Sain nauttia auringon paisteesta, raikkaasta ilmasta, liikunnasta, vältyin liikaistumiselta, työasentoni olivat ergonomisempia, vaihtelu virkistää tietenkin aina ja työtoverit (oravat) pitivät seuraa ja tarjosivat naposteltavaa (kävyntynkiä sateli aina välillä).

Työnteon pitää olla raskasta, kiireistä ja saada puhdin pois että illalla ei jaksa tehdä mitään muuta kuin vain olla - silloin on ollut tehokas työntekijä, eikö vain?

Halusin omalla esimerkillä näyttää että toiminnallinen työnteko on myös tehokasta!

Työnteosta SAA nauttia - sen ei tarvitse olla pakkopullaa. Jos pystyy muokkaamaan työpäivästä hauskan samalla kun saa kaikki työtehtävät tehtyä, niin miksi sitä ei voisi tehdä?

Innovatiivisen ajattelun voisi vielä lisätä tuohon listaan. Se, että pääsee eri ympäristöön työskentelemään voi auttaa uusien näkökulmien löytämisessä.

Kun nauttii työstään ja saa toteuttaa itseään, niin burnoutit ja muut sairaslomapäivät varmasti vähenevät! Uskallan väittää että se on jokaisen esimiehen unelma, tupa täynnä iloisia, tehokkaita ja terveitä työntekijöitä.

Jos mietitään kasvattajan arkea, niin varsinaisia toimistopäiviähän ei ole, mutta miksi ei voisi nappasta saman idean vaikkapa kehityskeskusteluihin? Niin oman esimiehensä kanssa kuin myös lasten kehityskeskusteluiden suhteen.

Sen sijaan että istutaan pöydän äärellä tunnin, niin voisiko vaikka mennä kävelylle? Tai vanhempien kanssa, lapsen kehityskeskutselun aikana, voisiko mielummin siirtyä ulos päiväkodin pihalle, lähimetsään tai isompaan leikkipuistoon jossakin lähistöllä?

Lapsi voisi olla mukana kehityskeskustelun aikana - todennäköisempää että molemmat vanehmmat voisivat olla paikalla kun lapsi/lapset voisivat tulla mukaan. Eivät pikkuihmiset jää kuuntelemaan aikuisten löpinöitä mikäli vaihtoehtona on mennä leikkimään.

Ilmapiiri on rennompi ja uskoisin että kasvattajatkin voisivat ihastua tämän tapaiseen työskentelymuotoon.

Kysymys: Mitä ette voisi tehdä ulkona kehityskeskusteluiden aikana mutta sisällä pöydän äärellä?

Voisitko itse kokeilla tätä vaihtoehtoa?

(Ymmärrän että kaikki vanhemamt ei välttämättä liputa tämän puolesta, joten voisiko aluksi vain antaa tällaisen vaihtoehdon perheille? Sama pätee oman esimiehen kanssa käytävään kehityskeskusteluun, kaikki ei välttämättä heti innostu ja toivo tällaista, mutta miksi ei voisi antaa tällaiseen mahdollisuutta?)

Entä työryhmien palaverit, voisiko niistä muokata hieman toiminnallisempia? Useasti sitä tarvitaan nettiä tai tietokonetta, joten jos on tunti aikaa, ei välttämättä kannata pitää koko palaveria toiminnallisena. MUTTA, se ei pois sulje sitä, että kokouksen voi pitää osittain toiminnallisena.

Jaetaan palaveri osiin, joista yksi voisi olla suunnittelua/brainstormausta kävelyn merkeissä. Ihan vaan se, että tehdään jotakin muuta kuin pelkästään istutaan.

Esimies, haasta kasvattajat kokeilemaan jotakin uutta työskentelytapaa.

Kasvattajat, pyytäkää mahdollisuutta kokeilla erilaisia työmuotoja.

Kokeilkaa ja antakaa mahdollisuus hieman erilaiselle työtavalle.

Kirjoittanut Maddu

MATILDA "Maddu" - LEIKKIEN LIIKKUMAAN PROJEKTITYÖNTEKIJÄ

Leikkien liikkumaan on varmasti jo tuttu kaikille teille lukijoille. Itse olen tätä 'porejktia' seurannut hieman etäämmältä, tuolta kotisohvalta, mutta nyt saan ilokseni tulla mukaan tositoimiin.
Minä olen teidän yhteyshenkilö ja naama tulee varmaan hyvin tutuksi kun käyn päiväkodeissa pyörimässä, ohjailen työpajoja, järjestelen tapahtumia jne.

Ajattelin hieman kertoa itsestäni. Joten kun näette minut minä en ole "se tyyppi" tai "projektityöntekijä" tai mikään muu outous joka kävelee teidän käytävillä. Vaan olen ihan ihminen, henkilö - no se Maddu.

Ennen kuin hyppäsin mukaan Leikkien liikkumaan remmiin tein töitä Liikkuvan koulun parissa. Molempien tavoite on sama - lisätä lasten ja nuorten arkiaktiivisuutta. Äitiyslomalta palattuani teen vieläkin siis töitä saman päämäärän eteen, kohderyhmä tosin hieman lyhyempi ;)

Olen myös työskennellyt päiväkodissa, joten osaan nähdä tämän kyseisen kokonaisuuden eri näkökulmista. Koettuani kasvattajan työn arkea ja osittain myös niitä arjen haasteita, pystyn ottamaan näitä asioita huomioon nykyisessä pestissä.


No kuka sitten täällä ruudun toisella puolella istuu?

Nuori pirtsakka nainen jolla välillä tuntuu olevan tuplamäärä energiaa tähän 160 senttiseen kehoon. Vähemmän energisiä päiviäkin tietenkin on, olenhan loppujen lopuksi vaan ihminen. Mutta niitä päiviä on huomattavasti vähemmän, ja niinäkin päivinä mielentila on yleensä positiivinen.

Kyllähän te tiedätte että iloisena saa paljon enemmän aikaan! Ja jos kysytte mieheltäni millä sanalla hän minua kuvailisi, niin jos nyt ei ihan ensimmäiseksi, mutta ensimmäisten sanojen joukussa hän varmaan sanoisi tehokkuus. Uskon että juurikin iloisuuteni saa minut tehokkaaksi, voin tietty olla väärässäkin, mutta siinä tapauksessa älkää kertoko sitä minulle, jooko :)

Työpäivän päätteeksi kotona odottaa miehen lisäksi pari isoa koiraa ja poikani. Tähän soppaan mahtuu vielä omakotitalon rakentaminen. Joten tekemistä riittää niin töissä kuin kotopuolellakin.

Pitänee myös mainita että olen suomenruotsalainen, joten kun minä täällä blogin puolella kirjoittelen tulee varmasti löytymään yhtä sun toista kielioppivirhettä. Jos niitä kieliopillisia virheitä rupeaisi laskemaan olisi varmasti  helpompaa laske kuinka monta lausetta on ilman virheitä kuin virheellisiä lauseita. Yritän kuitenkin parhaani ja uskon, että saan kuitenkin kaiken oleellisen esille vaikka suomenkieli ei ole aivan täydellistä.

Liikunta on lähellä sydäntäni, joten olen todella kiitollinen että pääsen kehittämään tällaista tärkeää asiaa teidän kanssanne. Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella löytyy yhtä innokaita henkilöitä kun tällä puolella :)


Kirjoittanut Maddu

ILO KASVAA LIIKKUEN - SEMINAARI 1.9.16

Ilo kasvaa liikkuen ohjelman ensimmäisessä vaiheessa käytetään ideaa "Pienet askeleet". Listaan alle muutamia ideoita ja toteutettuja pieniä askelia mitä seminaariväellä tuli mieleen:


- Ikä-säännöt pois (esim. kun olet 6 vuotias saat kiivetä puuhun, kun olet 3 vuotias niin saat pyöräillä kolmipyörällä, 2 vuotiaana saat juosta alamäkeen...) Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiin, 3 vuotias voi olla ketterämpi kuin 5 vuotias jne.

- Liikunnallinen aamupiiri, tarvitseeko joka päivä käydä läpi mikä päivä on ja minkälainen sää on jne. tai pystyisikö sen osion tekemään toiminnallisesti? Ei istuteta lapsia koko aamupiiriä.

- Jonotuksen purkaminen siirtymisten porrastamisen kautta ja pienryhmätoiminnan hyödyntäminen siirtymätilanteisiin

- Tuoliton päivä! Syödään myös välipala seisten/matolla/lattialla oleillen/mahd. ulkona ja askartelut muutkin ns. normaalit pöytäleikit joko seisten tai lattialla

- Aina ulkoilun jälkeen liikuntaleikki. 5 viikossa - 20 kuukaudessa ja satoja vuodessa!

- Perheliikuntapassi. 15-30 min päivässä perheliikuntaa, saa merkin jokaisesta toteutuneesta liikuntahetkestä. Pieni kannustus palkinto x-määrän merkeille saaneille.

- Leluton ulkoilu, paljon liikuntaleikkejä

- Päiväkodin liikunta näkyväksi (esim. liikuntamato - pallukka/kuukausi ja lasten/perheen toiveet lisätään jaloiksi madolle oikeille kuukausille)

- Aarrearkku, perhesuunnistusta. Piilotetaan muutama aarre, omavalintainen, asia/tehtävä/muu, päiväkodin läheisyyteen ja vanhempien hakiessa lapset he käyvät yhdellä aarrepisteellä (esim. aarrejahti viikko).
Vanhemmat voivat ottaa kuvan kun lapsi käy pisteellä ja lähettää päiväkodille joka tulostaa kuvan ja kaikki aarrejahti kuvat laitetaan yhteiseen aarrearkkuun. Oma mielikuvitus muokkaa aarrejahtia oman näköiseksi.

- Vessavenyttely/pönttöjooga, kun lapset istuvat pöntöllä/potalla vastakkaiselle seinälle laitettu venyttelykuvia joita voi tehdä samalla. Vaihtoehoisesti käytäville laitettu seinälle venyttelykuvia, ja jokaisen kuva kohdalla pitää pysähtyä ja tehdä kyseinen venyttely. Aluksi aikuinen muistuttaa, viikon sisään lapset toteuttavat tätä jo omatoimisesti.

- Perherata. Päiväkodin pihalle tehdään helposti toteutettava rata ja vanhemmat suorittavat radan yhdessä lapsen kanssa ennen kotiin lähtöä. Merkki aina suoritetusta kerrasta.

- Liikuntapussiseinä (omat pussit teemoittain, esim. isoille lapsille, pienille lapsille, välineiden kanssa, ilman välineitä...). Kasvattajille on matalampi kynnys aloittaa liikuntatuokioita leikin kautta kun voi käyttää valmiita leikkejä pusseista.

- Liikunnan kautta tutustuminen lähipäiväkoteihin, vaikka olympialaisten kautta.

- Kuukausiliike. Perusmotoristen taitojen kehittäminen. Päiväkoti valitsee yhden yhteisen liikkeen (kasvattajat, lapset tai ryhmä valitsee vuorotellen?) - esim. tasajalkahyppy. Joka päivä/joka toinen päivä/ viikottain, kasvattajat ohjaavat omalle ryhmälleen/toiselle ryhmälle liikuntaleikin jossa kyseinen perusmotorinentaito on keskiössä. Voidaan myös toteuttaa niin että leikkiä harjotellaan oman ryhmän kanssa ja sitten lapset käyvät opettamassa kyseisen leikin toiselle ryhmälle.

Ilo kasvaa liikkuen koordinaattorit

-Matilda-